keskiviikko 6. syyskuuta 2023

Kannatitko holokaustin kieltämisen kriminalisointia? Loukkasit pyhää arvoani

Kuvitellaan tulevaisuuden yläkoulu. Opettaja kysyy kysymyksen, johon hentoja viiksiä kasvattava Oliver vastaa väärin. Vielä edellisenä päivänä Oliver olisi saanut vain kirjallisen huomautuksen, mutta nyt 15 vuotta täytettyään hänelle langetetaan sakkorangaistus. Oliverin vanhemmat sattuvat olemaan köyhiä, joten maksu lankeaa Oliverin omille niskoille, vaikkei hänellä ole laisinkaan rahaomaisuutta. Mikäli vääriä vastauksia kertyy, jossain vaiheessa pojannulikka joutuu nuorisovankilaan sovittamaan rangaistustaan. Ihanneyhteiskunnassa ei kerta kaikkiaan saa olla väärässä tai tietämätön, sillä jokainen toisten kuullen annettu väärä vastaus on misinformaation levittämistä. Ja sehän on rikoksista pahimpia, sillä oikea tieto tulee valtiolta ja valtamedialta, ja niiden arvovallan kyseenalaistaminen on kerta kaikkiaan vaarallista.

Mihin tämä nyt liittyy? Suomen hallitus päätti viime viikolla kriminalisoida holokaustin kieltämisen. Itselläni ei ole syytä kieltää sitä, mutta mielestäni ihmisen kuuluu saada tehdä niin jos on tehdäkseen. Sanan- ja ajatuksenvapaus on arvoistani tärkeimpiä. Holokaustin kieltämisen kriminalisointia perustellaan juutalaisten kansanryhmänä vainoamisen ehkäisyllä, mutta Suomessa juutalaisvainoja ei ole näkynyt. Sen sijaan tällaiset päätökset ajavat meidät lähemmäs tilannetta, jossa on kiellettyä myös väittää maata litteäksi tai julistaa, ettei ihminen ole käynyt kuussa. Kaikki nämä ovat luultavasti väärässä olemista, mutta ihmisen täytyy saada vapaasti olla väärässä. Orpon hallituksen pohdinnat, pitäisikö natsi- ja kommunistitunnuksetkin kieltää, ovat tietysti myös askel kohti totalitarismia – siis juuri sitä yhteiskunnan luonteenpiirrettä, jonka pohjalta natsismi ja typerryttävästi kommunismikin on leimattu.

Tietysti holokaustin kieltämistä perustellaan myös sillä, että se auttaa omalta osaltaan vaientamaan natsimielisiä ja fasistisia ääniä. Tätä rohkenen epäillä. Toisin kuin kaikki valtavirtamieliset ihmiset kuvittelevat, iso osa suomalaisista on kaikkea muuta kuin auktoriteettiuskoisia. Tuhannet ihmiset, jotka suhtautuvat varsin kriittisesti politiikkaan, yhteiskuntajärjestelmään ja valtamediaan, saavat uutta pontta kuvitelmilleen, että totuus holokaustista yritetään salata pakkokeinoin. Ylipäänsä lukuisien yhteiskuntakriitikoiden sympatiat kääntyvät tällaisten päätösten myötä kohti äärioikeistoa ja ääriliikkeitä. Kielto- tai pakkolaeilla ei luoda hyvää kasvualustaa tasapainoiselle ajattelulle.


Oma omituinen lukunsa on se kuvitelma, että juuri nyt on fasistisen ja natsimielisen ajattelun kannalta vaarallinen aikakausi, jolloin meidän on tehtävä voitavamme huolestuttavien aatteiden estämiseksi. Tosiasiassa fasisteja ja natseja on nyky-Suomessa edelleen häviävän vähän. Sen sijaan jo pitkän aikaa on ollut yleisenä tapana leimata vastapuoli natseiksi. Punavihreässä leirissä perussuomalaisia tykätään pitää natseina. Toisaalta persuja lähellä olevissa piireissä Marinin hallitusta nimiteltiin aika yleisesti fasistiseksi. Tämäkin kupla puhkeaisi, jos ihmisten kuplat kohtaisivat toisensa: havaittaisiin, että lähes kaikki pitävät fasismia ja natsismia viholliskuvana ja "pahana". Natsi- ja ääriajattelun kitkemisvimma perustuu siis kuviteltuun eikä todelliseen uhkaan.

Tällä vimmalla täytyy olla muita motiiveja. Yksi sellainen on epäilemättä pyrkimys muokata ihmisten ajattelua kohti yhtä oikeaa totuutta. 2020-luvun alkupuolella elämme aikakautta, jona Facebook rajoittaa käyttöoikeuksia, jos käyttäjä linkittää Gestapo Summer -nimisen artistin esittämän kappaleen. Ainahan punkkarit ja muut radikaalit ovat hyödyntäneet natsi- ja ääriliikekuvastoa. Tunnetun suomalaisen indieyhtyeen 22-Pistepirkon varhaisvaiheen nimi oli Matti Mätä & SS. Yhtäkkiä tänä ahdasmielisenä aikakautena sellainen on kiellettyä ja ehkä pian laitonta. Järjestelmä ja organisaatiot kieltäytyvät järjestelmällisesti ymmärtämästä, että tuollaisia ilmauksia voidaan käyttää aatteen promoamisen ohella saman aatteen tehokkaaseen vastustamiseen. Jos kaikki totalitaarisiin ideologioihin liittyvä on tabua, voisiko taka-ajatuksena olla, ettei meidänkään järjestelmämme totalitaarisista piirteistä voi eikä saa puhua enää oikeilla nimillä?

Ihmisillä täytyy olla sananvapaus, ajatuksenvapaus ja väärässä olemisen vapaus. Nämä ovat minulle pyhiä asioita. Muussa tapauksessa tämän yhteiskunnan voi toivotella helvettiin siinä missä natsi-Saksankin.