tiistai 31. joulukuuta 2019

Hei, infosoturit

Vuoden 2019 loppusuoralla ilmoitettiin, että Suomeen oli perustettu uusi toimittajayhdistys nimeltä Toimittajaliitto. Siinä kerrottiin olevan mukana vanhaa MV-median ja Verkkomedian väkeä, kuten Juha Korhonen (puheenjohtaja) ja Janus Putkonen (varapuheenjohtaja). Seurailin Toimittajaliiton Twitter-tiliä hetken aikaa, muttei kulunut sitä aikaakaan, kun tili alkoi jo retwiitata kannanottoja, joissa Journalistiliitto ja koko valtamedia leimattiin (viher)vasemmistolaiseksi ja uusi yhdistys vapaaksi sen "mädätyksestä". Tämähän on täysin järjetön väittämä, kun erityisesti Sanoman julkaisut toimivat koko ajan mahtavana alustana kokoomuslaiselle propagandalle ja sen hyökkäyksestä Sanna Marinin (aiemmin Antti Rinteen) johtamaa hallitusta vastaan on tullut pysyvä asiantila.

On päivänselvää, että Suomeen tarvitaan kokonaan vanhasta valtamediasta riippumattomia media-alan ja toimittajien yhteistyörakenteita. Mediapooli, Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto ovat läpeensä korruptoituneita toimijoita, koska niiden suhde informaatioon ja totuuteen on sama kuin edustamillaan valtamedioilla. Ne edustavat institutionaalistettua propagandaa. Toimittajaliitto ei kuitenkaan ole toivotunlainen uusi yhteistyörakenne, sillä sekään ei perustu totuuden levittämiseen – ainakaan marinoimatta sitä väkevässä disinformaatioliemessä. Enemmänkin Toimittajaliiton linja vaikuttaa yhdistelmältä vastapropagandaa ja myötäpropagandaa. Se hyökkää media-alan institutionaalisia toimijoita vastaan, mutta tulee omilla kliseisillä teeseillään vain vahvistaneeksi joitakin näiden linjauksia tai suuntia.

Undie Median kakkosnumerossa (2/2019) Toimittajaliitto-teemaa sivutaan yhden "pikku-uutisen" verran sivulla 9. Sen lopussa mainitsen, että "Undie Media ei toistaiseksi katso aiheelliseksi solmia yhteyksiä Toimittajaliittoon". Tekstikatkelma on kirjoitettu ennen yllä viitattua Twitter-episodia. Kieltämättä Toimittajaliiton putkahtaminen markkinoille oli aluksi kiinnostava tapaus, ja kiinnostavinta siinä oli – ja on edelleen – vastapuolen infosoturien reaktio. Siihenkin viittaan Undie Median jutussa. Luonnollisesti valtamediat ovat rientäneet julistamaan koko hankkeen ties miksi röyhkeäksi huuhaaksi (ihan kuin ne itse eivät olisi röyhkeitä ja levittäisi huuhaata). Mutta yksittäiset reagoijat ovat menneet vielä pidemmälle. Toimittajaliittolaisia on väitetty jopa vieraan valtion operoijiksi, koska muun muassa Janus Putkosella on kytkös Donbassin kapinallisiin. Tietääkseni Donetskin ja Luganskin "kansantasavallat" eivät ole valtioita – mutta infosoturille ei olekaan kysymys niistä, vaan Venäjästä, joiden hän salaliittoteoretisoi olevan sekä Donbassin kapinallisten että Toimittajaliiton taustalla. Tietysti samat infosoturit itse päinvastoin leimaavat toimittajaliittolaiset salaliittoteorian levittäjiksi. Soppa vain hämmentyy hämmentymistään.

Se Toimittajaliitosta. Undie Media kuitenkin esittää muussa sisällössään paljon tärkeämpää mediakritiikkiä. Esimerkiksi sivuilta 2–3 löytyy pääkirjoitus, jonka olen myös kirjoittanut, aiheinaan klikkimedia, sosiaalisen median algoritmit ja sensuuri sekä näistä rakentuva kokonaisuus, joka täydellisesti sortaa ja syrjii itsenäistä ajattelua ja liian radikaalisti valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä. En voi väittää, etteivät valtamediatoimi(tta)jat tai vaihtoehtomedian äänen kaapanneet toimijat kykenisi näin kriittiseen ajatteluun; ongelma on todennäköisemmin siinä, etteivät he halua olla niin kriittisiä, vaan tyytyvät puolivillaisiin "totuuksiin". Pääkirjoituksen lisäksi mediakritiikkiasiaa sivutaan useaan kertaan muuallakin Undie Mediassa: artikkelissa länsimaisen valtaeliitin pedofiilirenkaasta (Niina Laurila), nuorten ilmastoaktivismia ja Greta Thunbergiä tarkastelevassa jutussa (minä), eräässä takakanteen präntätyssä runossa (Pieta Kontio) sekä Maailmanvallat-romaanin taustoja ja todellisuuspohjaa syväluotaavassa tekstissä (kirjoittajana itse kirjailija Mikko Silvennoinen).


Valitettavasti Undie Media on lähes yksin. Tälle ajalle on tyypillistä, että totuuden ja kritiikin nimissä jaksetaan kyllä touhuta, mutta samaan aikaan ne ovat pahimmanlaisessa alennusmyynnissä. Valtamedia on olevinaan itse Totuus (Pravda), samalla kun sen palkkalistat pursuavat räikeitä propagandisteja Timo Haapalasta Jessikka Aroon. Myös vaihtoehtomediassa läpinäkyvimmätkin infosoturit toimivat muka totuuden nimissä. Itse näin läpikriittisenä ihmisenä en edes usko objektiivisuuden mahdollisuuteen. Toimittaja, kuten tutkija, viranomainen tai kuka hyvänsä mielipiteitä päästelevä ihmisyksilö, edustaa aina jotakin yhteiskunnallista tai poliittista kantaa, vaikka yrittäisi kätkeä sen tai ei edes tiedostaisi sitä. (Esimerkiksi nykypäivänä sosiaalisessa mediassa levitetään paljon kokoomusoikeistolaisia näkemyksiä, joita pidetään neutraaleina tai faktoina eivätkä levittäjät itse miellä itseään oikeistolaisiksi tai äänestä kokoomusta.) Tunnustaudun avoimesti sosialistiksi, ja myös Undie Median anti-imperialistiset, valtaeliitinvastaiset ja kapitalismikriittiset äänenpainot saavat vapaasti näkyä ja kuulua. Näennäisen paradoksaalisti uskon, että oman epäobjektiivisuuden tunnustaminen sekä itselle että toisille voi johtaa lähemmäksi totuutta: tämä mediasisältö ei teeskentele mitään, tämä on kaikkine äänenpainoineen vain hyväksyttävä tai hylättävä. Sinä päätät.

Tältä pohjalta uskallan esittää journalisteille ja toimittajille, jotka oikeasti haluavat levittää totuutta eivätkä propagandaa, informaatiota eivätkä disinformaatiota ja jotka käyvät infosotaa enintään totuuden puolesta, muutamia vinkkejä:

• "Yleisesti tiedetty" tai "laajalti tunnustettu" ei todellakaan tarkoita samaa kuin "tosi". Vaikka 99 % sinua ympäröivistä ihmisistä olisi asiasta yhtä mieltä, se 1 % saattaa olla oikeassa. Ja vielä merkitsevämmin: vaikka kaikki ihmiset, jotka sinun piireissäsi otetaan vakavasti, olisivat asiasta samaa mieltä, he kaikki saattavat olla väärässä. Uskalla rikkoa kuplasi.

• Muista: loogisuus ja johdonmukaisuus ennen kaikkea. Jos näkökulma ei kestä loogista tarkastelua, se ei varmasti pidä paikkaansa. Jos johdonmukaisesti ajatteleminen johtaa sinut täysin alkuperäisestä näkökulmasta poikkeavaan johtopäätökseen, sinun on hylättävä alkuperäinen näkökulma, vaikka se tuntuisi kuinka vankalta lähtökohdalta.

• "Ketä tämä hyödyttää?" on tutkivan journalistin tärkein kysymys. Jos olet kirjoittamassa mediaasi jotakin näkökulmaa, joka on peräisin uutistoimistolta, muusta mediasta, sosiaalisesta mediasta, toimittajakollegaltasi tai vaikkapa joltakin haastateltavalta – ilman, että kyse on hänen sanojensa avoimesta suorasta lainauksesta – pysähdy miettimään, kenelle teet sen myötä palveluksen. Hallitukselle? Oppositiolle? Bisnekselle? Länsimaiden yhteenliittymille? Joillekin epäselville taustavaikuttajille? Seuraa johtolankoja väsymättömästi. Ylimalkaisesti viitattu "asiantuntija" ei ole neutraali toimija, eivätkä "kapinalliset" tarkkaile konfliktia viileästi etäältä sen ulkopuolelta vaan ovat koko olemiseltaan sotkeutuneet eturistiriitoihin.

• Väite, jonka mukaan vain vaihtoehtomedia ("vastamedia", jopa "valemedia") käy infosotaa ja levittää propagandaa, ei kestä päivänvaloa jo ihan siksi, että tätä näkökulmaa levittää ensisijaisesti valtamedia, jolle vaihtoehtomedia muodostaa uhan, ja toissijaisesti ihmiset, jotka ovat rakentaneet maailmankuvansa valtamediatotuuden varaan ja näin ollen vaihtoehtomedia uhkaa heidän ajattelunsa hauraita perusteita. Uskalla kyseenalaistaa "uskottavan" ja "epäuskottavan" median rajat.

• Ellei edustamasi media halua julkaista kirjoittamaasi tekstiä, koska se ei vastaa median käsitystä totuudesta, ymmärrä sen tarkoittavan, että medialla on agenda ja tekstisi ei vastaa sitä. Vedä juttusi takaisin ja tarjoa sitä jollekin toiselle medialle. Mikäli kaikki kokeilemasi valtamediat kieltäytyvät julkaisemasta sitä, julkaise se omassa blogissasi tai tarjoa esimerkiksi Vastavalkealle (joka on vielä kohtalainen alusta, vaikka pilaakin mainettaan muissa kuin konservatiivipiireissä tarjoamalla näkyvyyttä myös mm. ilmastodenialisteille).

• Totuus ei ole korruptoitavissa. Jos korruptoit sen, se ei ole enää totta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti